Runoiluja

Joskus sitä tulee pistettyä päänsä kovin ahtaaseen silmukkaan. Niinkuin tässä jokunen päivä sitten, kun erehdyin tykkäämään FB-kaverini runopäivityksestä. Tiedätte varmaan - tai ainakin voitte arvata - kupletin juonen: tykkäämällä saat sen runoilijan nimen, jota sinun tulee siteerata etusivullasi. Ja niin edelleen...lopulta koko FB on yksi iso runoteos. Siis edellyttäen, ettei kukaan katkaise ketjua. (Vaikka siitä ei sitten seuraisikaan seitsemän vuoden epäonni).

Oma siteeraukseni

Minä sain siteerattavakseni Arno Kotron. Ihan jees, olen lukenut paljon hänen runojaan, "Sanovat sitä rakkaudeksi"-kirjan osaan suunnilleen ulkoa, muutenkin tykkään tyylistään. Mutta olihan se vaan vaikeaa sitten kuitenkin valita se runo, jonka haluan kirjoittaa omalle naamakirjaseinälleni. Tai ei se oikeastaan ollut, mutta kun olin valinnut, minkä haluaisin laittaa, iski epäilykset: "rohkenenko, mitä kaikki ajattelevat, uskallanko ees tunnustaa, että luen runoja???". Lopulta sitten laitoin kohdan kirjan toisen luvun alkupuolelta. Sen missä pohditaan kuinka suhde väljähtyy, huonosti valitut sanat alkavat kasvattaa muuria ihmisten välille, sitten kaikki sanat ovat huonoja ja lopulta kaikki mitä sanotaan on "sattuvasti sanottu". Päivitykseen tykkäyksiä tuli enemmän kuin mitä tunsin runoilijoita. 

Entäs sitten

No, joitakin runoilijoita oli helppo löytää, vaikka halusinkin kohdentaa jutut niin, että kukin kaverini saisi siteerattavakseen jotenkin oman näköisensä runoilijan. Ja mielellään sellaisen, johon en uskoisi hänen tutustuneen aiemmin. Muutamat perustyypit meni kevyesti; Heli Laaksonen, Neruda... Tabermannia tai Anhavaa tms en viitsinyt oikeasti edes harkita kenellekkään, koska ne olisi olleet liian "helppoja".  Mutta sitten huomasin, ettei oma tietämys riittänyt, en vaan tuntenut niin montaa runoilijaa, joita olisin halunnut sitten kavereilleni tutustuttaa.

KVG

Siispä täytyi sukeltaa hakukoneiden ihmeelliseen maailmaan. Parin tunnin selailulla sain kasaan hyvän liudan mielenkiintoisen oloisia runoilijoita, uusia ja vanhempia. Pyrin etsimään vain sellaisia, joiden teoksia on julkaistu muutenkin kuin omakustanteina (=löytyy helpommin kirjastosta). Ja mieluusti tyyppejä, jotka ovat julkaiseet enemmän kuin yhden kirjan, mutta tätä en pitänyt poissulkevana kriteerinä kuitenkaan. Ja sitten rynnistin itse kirjastoon. Lueskelin siellä sekä lainasin puolenkymmentä kirjaa myös kotiin saakka. Ja löysin upeita juttuja sekä itselleni aiemmin tuntemattomia kirjoittajia. Parhaiten kolahti Kari Hotakainen (kyllä, hän on kirjoittanut monta runokirjaa 80-luvulla), Outi Mäenpää (kirja nimeltä Naarassika, todella vahva! Eli hän osaa muutakin kuin näytellä), Jorma Kapari (enimmäkseen toiminut ranskan kielen kääntäjänä, mutta myös kirjoittanut itse).

Epilogi

Olen tosi kiitollinen itselleni siitä, että ymmärsin tarttua tähän haasteeseen, sekä FB-kaverilleni siitä, että Hän valitsi minulle siteerattavaksi runoilijan, jonka runoilla oli minulle merkitystä. Ennestään minulle tuntemattomien runoilijoiden etsimisellä oli myös suuri vaikutus. Siitä on aivan liian kauan, kun viimeksi olin kuljeskellut runoilijoiden loihtimissa puutarhoissa - nyt löysin ne jälleen. Ehkä alan itsekin taas kirjoittaa, tässä blogissa voisi olla aloitus... runosivustolla nikkini ei ole vielä vanhentunut, joten ehkäpä sinnekin...