Ihmiskoe: munapaasto

Taustaa

Miksi munapaasto? Aloitin tosissani painon tarkkailun marraskuussa 2014. Lääkäri sanoi, että verenpainetta pitäis saada alemmaksi ja kolesterolia kans (vaikkakin mun silmään kolesteroli oli vielä ihan siedettävällä tasolla). Joten, osittain lääkärin ohjeita uhmaten, en hakenut statiinilääkkeitä vaan aloin vähentää valkoista sokeria ruokavaliosta ja tarkkailla muutoinkin syömistä. Liityin Kalorilaskuriin.

Ja paino tippui. Ihan mukavalla tahdilla. Lopulta helmikuun alkuun mennessä oli pudonnut hippasta vaille kahdeksan kiloa. Mutta siihen se sitten jäi. Lukema oli 82 kg, se paino, johon aina ennenkin sain pudotettua, mutta josta paino pikkuhiljaa joka kerta hiipi ylöspäin sinne yhdeksänkympin hujakoille.

Meni helmikuu, maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Sekä muutama muukin kuu. Paino sahaili välillä 82 - 84,5 kg. Ahkeralla ja rankalla liikunnalla sain painon hetkellisesti putoamaan alle 82:n. Mutta se nousi heti takaisin. Joten päätin, että tars tehrä jotain.

Siitä se idea sitten lähti

 Jostain internetin ihmeellisestä maailmasta luin, että jos paino jumittaa, niin kropan polttokone täytyy “ravistella” liikkeelle. Pari tapaa tuntui saavan enemmän virtuaaliääniä kuin muut: ultrakova liikuntasuoritus (tyyliin viisi teräsmieskisaa putkeen) tai radikaali vaihdos ruokavaliossa. Monet suosittelivat ruokavaliovaihdoksi nimenomaan munapaastoa. Siispä päätin kokeilla sitä. Aloitin paaston maanantaina 28.09.

Ruokavalio koostuu yksinkertaisista aineista: bulletproof-kahvia (tiedättehän? Kahvia, voita ja kookosöljyä) ja lisäksi piti syödä 3-5 ateriaa päivässä. Ateria koostuu vähintään kahdesta kananmunasta ja lisätään voita n. ruokalusikallinen jokaista kanamunaa kohti. Sen lisäksi saa syödä 170 g täysrasvaista juustoa päivässä, joko aterioiden yhteydessä tai erikseen. Maustamisaineita saa käyttää sen verran, että nettohiilarit jää alle yhden gramman per ateria. Lisäravinteiksi suositellaan magnesiumia ja suolaa. Sekä runsaasti vettä, vähintään 3 litraa päivässä. Munapaastoa suositellaan 3-5 päivän ajaksi, ei pidemmäksi!!!

Oma paastoni

Aloitin aina aamuni bulletproof-kahvilla. No, kookosöljyä mulla ei ollu, joten tyydyin laittamaan voita vähän reilummin. Kahvi tuli juoda tyhjään vatsaan viimeistään puolen tunnin kuluessa heräämisestä. Muuten herättää hyvin, sekä äijän, että äijän vatsan… Sen jälkeen meni yleensä juustomunakas. Ja sitten 6-10 keitettyä kananmunaa voilla ja juustolla pitkin päivää. Päivän mittaan litkin kahvia pari ämpärillistä lisääkin.

Luulin ennen paaston aloittamista, että tulisi hirvittäviä mielitekoja, tai että tuo yksipuolinen ja hyvin rasvainen ruokavalio ei uppoaisi ollenkaan. Hämmentävää sinänsä, kumpikaan näistä ounasteluistani ei toteutunut. Nälkäkään ei ollut missään vaiheessa ja usein jouduin muistuttamaan itseäni, että pitäisi taas syödä, koska ateriaväli ei olisi saanut venyä yli neljään tuntiin. Olo oli koko ajan hyvä, “kirkas” ja pirteä. Ainoa hankalampi asia, jonka havaitsin oli, että fillarilenkillä ei vaan jaksanut. En tuntenut itseäni uupuneeksi tai huonovointiseksi tms, mutta jalat ei vaan pystyneet toimimaan.

Paino? Niin paino… sehän teitä lukijoita kiinnostaa. Se todellakin putosi. Ensimmäisenä päivänä 600 g, toisena 700 g ja kolmantena 900 g. Koholla ollut verenpaine putosi noin 30 pykälää normaalilukemiin (120/80). Voisi kai sanoa, että olin aika haltioissani.

Olin jo etukäteen päättänyt, että pidän paastoa neljän päivän ajan. Neljäntenä päivänä eli torstaina puolenpäivän jälkeen huomasin, että mulle tulee arytmiaa sydämeen. Vaiva on minulla vanha, sitä oli paljon silloin kun olin alle kakskymppinen. Mutta sen jälkeen ei ollut juuri ollenkaan. Koska ryhtmihäiriöt eivät olleet mitenkään erityisen pahoja, en lähtenyt lääkäriin, mutta sen verran pelästytti, että päätin lopettaa paaston siihen paikkaan.

Rytmihäiriöt helpottivat sitten torstain ja perjantain aikana. Perjantaiaamun punnitukseen paino oli vielä pudonnut 400 g. Yhteensä siis 2,6 kg neljässä päivässä - ei huono. Paino siis laski alemmas, kuin mitä se on ollut viiteentoista vuoteen... Myöskin verenpaineen putoaminen sekä huomattavan paljon normaalia parempi olo oli laskettavissa positiivisiksi asioiksi. Rytmihäiriöt, jos ne nyt sitten paastosta lopulta edes johtuivat, on ehdottoman negatiivinen juttu. Enkä kyllä tykkää verenpaineen laskun aiheuttamasta huimauksestakaan, mutta se taitaa olla “hyvä-paha” asia…

Jälkifiilikset ja viisaus(?)

Nyt paaston lopettamisesta on kulunut reilu kaksi viikkoa. Rytmiikka on sydämessä palannut normaaliksi. Paino nousi sitten hiilareiden syönnin aloittamisen jälkeen reiluun 82:een. Damn. Mutta, päivä taitaa pikkuisen paistaa kuitenkin tähän risukasaan: nyt ollaan menty hissuksiin alaspäin taasen ja lukemat alkaa 81:llä. Eli jumituksesta ilmeisesti pääsin irti.

Aika näyttää miten tuo lopulta sitten vaikuttaa. Saatanpa kuitenkin tässä kääntää ruokavaliotani vielä vähän enemmän VHH-suuntaan, koska munapaaston aikana ollut hyvä olo on ehdottomasti hakemisen arvoinen.