Kuinka säästän kauppareissulla?

Nyt on varmaan hyvä hetki tulla kaapista ulos: minä olen se tyyppi, joka katselee kaupassa hyllynreunan hintalaput tarkasti. Otan joka kerta kuitin kassaneidiltä/-herralta kauniisti kiittäen ja tungen sen lompakkooni. Kotiin tultuani katsastan vielä kauppakassin sisällön ja vertaan kassakuittiin. Jos tiedot ei täsmää, annan asiakaspalautetta ja jos virheitä on kovin usein, äänestän jaloillani. Sitten jossain sopivassa vaiheessa taltioin kuittien sisältämän tiedon omaan henkilökohtaisen talouden seurantaohjelmaani tietsikalle. (Ohjelman nimi on muuten AceMoney ja se on hyvä, jos jotakuta kiinnostaa...)

Eli siis, seuraan rahankäyttöäni, joka on samalla yhtäkuin perheen rahankäyttö. Olen seurannut jo vuosien ajan. Mielestäni homma sujuu mukavasti ja kulut pysyvät hyvin hallussa, eikä suht tiukatkaan budjetit pauku, ainakaan usein. Siksi oli hitonmoinen järkytys kun tänään oivalsin pari totuutta kauppaostoksien hinnoissa. Totuuksia, jotka olen aiemminkin luullut ymmärtäväni, mutta jotka ei vaan näköjään ole uponnut riittävän syvälle aivokuoren alle. 

Olin siis tänään paikallisessa s-bonuksia antavassa liikkeessä. Siinä katselin juustoja, tarkemmin sanottuna kermajuustoja. Oltermanni ("halpuutimme hintoja") 4,99€, Kuusamon Paimenpoika 5,99€, sekä Rainbow 4,49€. Hinnat on kilon mötiköille, eli samalla /kg hintoja. Oli siinä muutama muukin juusto, mutta ne eivät herättäneet kummempaa kiinnostusta... Kaksi ensinmainittua on kotimaista valmistetta, Rainbow-juusto valmistetaan Tanskassa. Rainbow maistuu parhaalle minun ja perheen mielestä.

Mutta se jutun glue: halvimman ja kalleimman juuston hintaero on noin 25% (alennusprosenttina laskettuna, kalliimmasta halvempaan). Käsi sydämelle, kuka menisi tuollaisen alennusprosentin perässä? Minä ainakin! Herranjestas, yleisesti pidetään hyvänä, jos sijoitukset osakemarkkinoille tuottavat vuodessa noin 10%... tässä on mahdollisuus moninkertaiseen tuottoon siihen verrattuna - tekemällä fiksuja valintoja ruokakaupassa!!

Vielä suurempi ihmetys iski kun katsoin makaronien hintaa. Myllyn Paras, tumma perusmakaroni 0,49€/400g. Saksalaislähtöisessä kaupassa se maksaa 0,23€. Nyt otin kuitenkin yhden pussin s-liikkeestä. Mutta samalla mietin, että ostamalla samat makaronit toisesta kaupasta säästäisin 53%. 

Joo, nämähän ovat vain yksittäisiä tuotteita ja yksi kauppareissu, no big deal. Mutta pistetäänpä se homma jokaisen kauppareissun jokaiseen tuotteeseen ja vuoden - tai kymmenen vuoden - aikajanalle, niin merkityksen alkaa nähdä. Sillä säästetyllä rahalla voi tehdä aika mukavan, pitkän matkan kaukomaille, vaikka noin esimerkiksi.

PS. Näin muutama päivä sitten netissä esittelyn jostakin puhelin applikaatiosta, jolla voisi seurata tuotteiden hintoja eri kaupoissa. Se ei tuntunut kyseisellä hetkellä merkitykselliseltä (miksi ihmeessä???) ja nyt en muista sitä millään... Jos tuollainen soittaa jollakulla kelloa niin laittakaa vinkkiä, please. 

Ihmiskoe: munapaasto

Taustaa

Miksi munapaasto? Aloitin tosissani painon tarkkailun marraskuussa 2014. Lääkäri sanoi, että verenpainetta pitäis saada alemmaksi ja kolesterolia kans (vaikkakin mun silmään kolesteroli oli vielä ihan siedettävällä tasolla). Joten, osittain lääkärin ohjeita uhmaten, en hakenut statiinilääkkeitä vaan aloin vähentää valkoista sokeria ruokavaliosta ja tarkkailla muutoinkin syömistä. Liityin Kalorilaskuriin.

Ja paino tippui. Ihan mukavalla tahdilla. Lopulta helmikuun alkuun mennessä oli pudonnut hippasta vaille kahdeksan kiloa. Mutta siihen se sitten jäi. Lukema oli 82 kg, se paino, johon aina ennenkin sain pudotettua, mutta josta paino pikkuhiljaa joka kerta hiipi ylöspäin sinne yhdeksänkympin hujakoille.

Meni helmikuu, maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Sekä muutama muukin kuu. Paino sahaili välillä 82 - 84,5 kg. Ahkeralla ja rankalla liikunnalla sain painon hetkellisesti putoamaan alle 82:n. Mutta se nousi heti takaisin. Joten päätin, että tars tehrä jotain.

Siitä se idea sitten lähti

 Jostain internetin ihmeellisestä maailmasta luin, että jos paino jumittaa, niin kropan polttokone täytyy “ravistella” liikkeelle. Pari tapaa tuntui saavan enemmän virtuaaliääniä kuin muut: ultrakova liikuntasuoritus (tyyliin viisi teräsmieskisaa putkeen) tai radikaali vaihdos ruokavaliossa. Monet suosittelivat ruokavaliovaihdoksi nimenomaan munapaastoa. Siispä päätin kokeilla sitä. Aloitin paaston maanantaina 28.09.

Ruokavalio koostuu yksinkertaisista aineista: bulletproof-kahvia (tiedättehän? Kahvia, voita ja kookosöljyä) ja lisäksi piti syödä 3-5 ateriaa päivässä. Ateria koostuu vähintään kahdesta kananmunasta ja lisätään voita n. ruokalusikallinen jokaista kanamunaa kohti. Sen lisäksi saa syödä 170 g täysrasvaista juustoa päivässä, joko aterioiden yhteydessä tai erikseen. Maustamisaineita saa käyttää sen verran, että nettohiilarit jää alle yhden gramman per ateria. Lisäravinteiksi suositellaan magnesiumia ja suolaa. Sekä runsaasti vettä, vähintään 3 litraa päivässä. Munapaastoa suositellaan 3-5 päivän ajaksi, ei pidemmäksi!!!

Oma paastoni

Aloitin aina aamuni bulletproof-kahvilla. No, kookosöljyä mulla ei ollu, joten tyydyin laittamaan voita vähän reilummin. Kahvi tuli juoda tyhjään vatsaan viimeistään puolen tunnin kuluessa heräämisestä. Muuten herättää hyvin, sekä äijän, että äijän vatsan… Sen jälkeen meni yleensä juustomunakas. Ja sitten 6-10 keitettyä kananmunaa voilla ja juustolla pitkin päivää. Päivän mittaan litkin kahvia pari ämpärillistä lisääkin.

Luulin ennen paaston aloittamista, että tulisi hirvittäviä mielitekoja, tai että tuo yksipuolinen ja hyvin rasvainen ruokavalio ei uppoaisi ollenkaan. Hämmentävää sinänsä, kumpikaan näistä ounasteluistani ei toteutunut. Nälkäkään ei ollut missään vaiheessa ja usein jouduin muistuttamaan itseäni, että pitäisi taas syödä, koska ateriaväli ei olisi saanut venyä yli neljään tuntiin. Olo oli koko ajan hyvä, “kirkas” ja pirteä. Ainoa hankalampi asia, jonka havaitsin oli, että fillarilenkillä ei vaan jaksanut. En tuntenut itseäni uupuneeksi tai huonovointiseksi tms, mutta jalat ei vaan pystyneet toimimaan.

Paino? Niin paino… sehän teitä lukijoita kiinnostaa. Se todellakin putosi. Ensimmäisenä päivänä 600 g, toisena 700 g ja kolmantena 900 g. Koholla ollut verenpaine putosi noin 30 pykälää normaalilukemiin (120/80). Voisi kai sanoa, että olin aika haltioissani.

Olin jo etukäteen päättänyt, että pidän paastoa neljän päivän ajan. Neljäntenä päivänä eli torstaina puolenpäivän jälkeen huomasin, että mulle tulee arytmiaa sydämeen. Vaiva on minulla vanha, sitä oli paljon silloin kun olin alle kakskymppinen. Mutta sen jälkeen ei ollut juuri ollenkaan. Koska ryhtmihäiriöt eivät olleet mitenkään erityisen pahoja, en lähtenyt lääkäriin, mutta sen verran pelästytti, että päätin lopettaa paaston siihen paikkaan.

Rytmihäiriöt helpottivat sitten torstain ja perjantain aikana. Perjantaiaamun punnitukseen paino oli vielä pudonnut 400 g. Yhteensä siis 2,6 kg neljässä päivässä - ei huono. Paino siis laski alemmas, kuin mitä se on ollut viiteentoista vuoteen... Myöskin verenpaineen putoaminen sekä huomattavan paljon normaalia parempi olo oli laskettavissa positiivisiksi asioiksi. Rytmihäiriöt, jos ne nyt sitten paastosta lopulta edes johtuivat, on ehdottoman negatiivinen juttu. Enkä kyllä tykkää verenpaineen laskun aiheuttamasta huimauksestakaan, mutta se taitaa olla “hyvä-paha” asia…

Jälkifiilikset ja viisaus(?)

Nyt paaston lopettamisesta on kulunut reilu kaksi viikkoa. Rytmiikka on sydämessä palannut normaaliksi. Paino nousi sitten hiilareiden syönnin aloittamisen jälkeen reiluun 82:een. Damn. Mutta, päivä taitaa pikkuisen paistaa kuitenkin tähän risukasaan: nyt ollaan menty hissuksiin alaspäin taasen ja lukemat alkaa 81:llä. Eli jumituksesta ilmeisesti pääsin irti.

Aika näyttää miten tuo lopulta sitten vaikuttaa. Saatanpa kuitenkin tässä kääntää ruokavaliotani vielä vähän enemmän VHH-suuntaan, koska munapaaston aikana ollut hyvä olo on ehdottomasti hakemisen arvoinen.

Miksi käyttäisin joukkoliikennettä?

Kävin tänään Helsingin kaupungissa. Siis kun itse asun Vantaalla, niin tuo nyt ei ole mikään mainitsemisen arvoinen matka sinänsä. Pikemminkin tuollainen perusjuttu, monet naapureistanikin käyvät kerran vuorokaudessa Helsingissä, esimerkiksi töissä.

Itse en käy ihan yhtä usein, ja monesti koetan vielä suosia joukkoliikennevälineitä kulkiessani - eritoten, jos matkan määränpää on ihan Helsingin ytimessä taikka muutoin vaan hankalassa paikassa. Niin siis tuossa edellä koetin sanoa, että pohdin ihan huolellisesti kuinka aion tämän vierailun pääkaupunkiin suorittaa. Määränpää oli siis Ruoholahdessa.

Joukkoliikenteen käyttäminen on minulla hyvinkin satunnaista, enkä siten omista minkäänlaista aikasidonnaista lippua. Arvolipulla yhdensuuntainen matkani olisi kustantanut 3,88 eur, sentään onneksi sen 5,00 euron sijasta, jonka kertalippu maksaisi. Joutuisin perillä viettämään sen verran kauan aikaa, että yhdellä lipulla ei pääse, vaan matkustaessani takaisin olisin joutunut käyttämään toisen lipun. 

Matka-aika joukkoliikenteellä olisi hsl.fi sivujen mukaan ollut ihan kohtuullinen 1 tunti, tasan. Se on mielestäni tuollaisesta matkasta vielä joltisenkin siedettävä aika. Eikä olisi tarvinnut muutoinkaan tehdä kuin yksi kulkuneuvon vaihto, sekä kävelymatkat olisivat olleet ihan siedettävät.

Valitsin kuitenkin auton. En siksi, että se olisi merkittävästi nopeampi - vaikka puolittikin matka-ajan. En siksi, että se olisi helpompi ja periltä löytyy ilmainen parkkipaikka. En siksi, että se on mukavampi. Vaan näiden edellä luettelemieni syiden summan lisäksi omalla autolla tuo reissu tulee suunnilleen saman hintaiseksi kuin joukkoliikenne.

Eli: jos pääsen mukavammin, helpommin, puolet lyhemmässä ajassa ja samalla hinnalla paikasta A paikkaan B, niin miksi ihmeessä käyttäisin joukkoliikennettä?

Toimiva hyttysansa tuulettimesta!

Täällä mökillä tulee aina joskus tuskailtua noitten hyttysten kanssa. Kun niitä on ihan pikkusen päälle paljon. Tää paikka on vähän niinkuin metsän laidalla ja tähän tontille ei kovin paljon tuuli käy - ei vaikka rannan suuntaan ei olekaan paljon metsää tiellä.

Käytännössä kaikki fiksut (ja myös vähemmän fiksut) keinot on kokeiltu. Hyttyskarkote on ihan jees, mut ei useimmat niistä mitään auta. Eikä sitä jaksa aina olla laittamassa lisää. Hyttyssavut ja sen sellaiset on sitten sellaisia kuin on - haisee pahalle tai vähintäinkin kummalliselle ja tehokin on vähän niin ja näin. Viime kesänä sorruin jopa pulloansan tekemään. Siis tämän. Ei kannata kokeilla, ei toimi. Viikossa tuli noin kolme hyttystä ja sitten orava kaatoi pullon ja otti kännit liemestä...

Sitten olis tietysti yksi ratkaisu ostaa joku oikea hyttysansa. Just joo, 500 euroa. Ja käyttämiseen tarvii nestekaasua ja oktenolia... nekään ei oo ihan ilmaisia. Sen verran sniidu olen että ei haluu tuohon käyttää noin paljon rahaa. Tosin vastapainoksi, sanovat että nää olis tehokkaita. Jopa tuhansia hyttysiä päivässä. Joten olisihan se aika hyvä harvennus hyttyspopulaatioon.

Mutta sitten, viikko-pari sitten osui silmään juttu tällaisesta hyttysansasta. Ei varmaankaan ollu just tää Kalevan juttu, mutta joku vastaava...

 Jotenka kävin ostamassa tuollaisen lattiatuulettimen (kun sen muutoinkin oisin tarvinnu ostaa tänä kesänä, 24,95 Tokmannin tarjouksesta) ja sitten paketin halvimpia sukkahousuja mitä vaan löytyi. Suosittelen ostamaan muuten 15 den housuja. Sekä tarpeeksi isot... 36 kokoisten sukkahousujen vetäminen 16 tuuman halkaisijaisen tuulettimen ympärille on melkoisen haasteellista. Nimimerkillä kokemusta on. 

Ansan valmiiksi saattamiseen olisi mennyt noin puoli minuuttia, jos olis ollu riittävän kokoiset sukkahousut. Nyt meni parikymmentä minuuttia. Sitten laitoin tuulettimen pyörimään täydellä teholla tuohon kuistille, josta siis hyttyset pääasiassa pyrkii sisään. Eikä mennyt kuin hetki kun ensimmäiset öttiäiset oli jo löytäneet tiensä tuulettimen läpi. Nyt se on pyörinyt parina päivänä ja hyttysiä on menny sinne ihan varovaisen arvion mukaan v***sti. Toisen sukan kärjesssä on arviolta puolisen desilitraa hyönteispuuroa. Ja tosi paljon hytysiä on jumittunut myös muihin kohtiin sukkahousuissa. Pojat on vähän välillä avustaneetkin  pyydystä "ajamalla" hyttysiä kohti tuulettimen imupuolta. Mutta siis kaiken kaikkiaan, edullinen keino vähentää varsin reippaasti hyttysiä. Nyt niitä ei enää riitä tulemaan sisälle riesaksi asti.

Ensi kesäksi hommaan sellaisen tuulettimen, jossa oikeasti on kunnollinen imuvoima / puhallusteho. Vaikka sitten jonkun käytöstä poistetun suihkukoneen turbiinin. Katotaans sitten miten pärjäätte, hyttyset!

Hajatelmia hallitusohjelmasta

Aikoinaan vähän niinkuin päätin, että en ikinä kirjoita mitään mikä liittyy politiikkaan. Taitaa olla aika pyörtää se päätös. Nyt kun sitten tuo Sipilän & Co muovaama hallitusohjelma tuli julki, niin paljon jäi mietityttämään. Täytyy tunnustaa, että en ole itse jaksanut pumaskaan tutustua, joten tää nyt on vähän tällaista puskista huutelua... Olen kyllä lukenut (sekä kuunnellut ja katsonut) eri asiantuntijoiden ja "asiantuntijoiden" juttuja muistakin kanavista kuin facebookista. Päällimmäisen huoleni herättivät mm. seuraavat asiat:

Koulutuksen leikkaukset, 600 milj eur. Se on hitonmoinen kasa rahaa. Erityisesti, kun hyvänlainen osa tuosta leikkauksesta kohdistunee perusopetukseen. Se tarkoittaa luokkakokojen kasvua, materiaaleista tinkimistä ja ties mitä... On totta, että silloin kun itse kävin koulua, luokkakoot olivat isommat kuin nykyään. MUTTA: lapset olivat ihan erilaisia. Sanoi kuka mitä tahansa, niin silloista 28 lapsen ryhmää oli yhden aikuisen hurjan paljon helpompi hallinnoida kuin nykykoulussa 20 lapsen ryhmää. Siitä miksi näin mielestäni on asianlaita voisin kirjoittaa joskus tuonnempana, toivottavasti lähitulevaisuudessa.

Sosiaalitukien leikkaukset, 150 milj eur. Tässä ryhmässä taitaa olla lääkekorvauksia, opintotuki jne. Lääkekorvauksia olen hivenen itsekin miettinyt jossain vaiheessa. Joudun käyttämään astmalääkkeitä, joista siis korvataan tosi iso osa. Jos lääkkeen hinta apteekissa on reilun satasen ja itse maksan siitä noin neljäkymppiä, niin koen sen ansiottomaksi saannoksi. Ja uskon vahvasti, että tuon lääkkeen oikea markkinahinta olisi jotain ihan muuta. Lääkekorvauksella subventoidaan teollisuutta, uskon vahvasti asian olevan näin. Toki, en ole tehnyt asiasta mitään isompaa tutkimusta. Koska astmani ei ole synnynnäistä perua oleva sairaus, teen kovasti töitä pystyäkseni elämään vähemmillä lääkeannoksilla ja toivoakseni jossain vaiheessa jopa kokonaan ilman lääkkeitä. Edelliseen liittyen, sosiaalitukien indeksikorotusten leikkaus, matkakustannusten leikkaukset jne lisäävät nimenomaan pienituloisten, eläkeläisten ja yleensäkin kaikkein köyhimmässä asemassa olevien kustannuksia. Tällä sektorilla parinkympin vähennys kuukaudessa tuntuu todella rajusti päivittäisessä elämässä, Been there. 

Samoin sakkojen nosto... Nyt ei saa käsittää väärin, olen ehdottomasti rangaistusten koventamisen kannalla, mutta rangaistukset tulisivat osua nimenomaan siihen, kun joku oikeasti tekee jotain väärin. Vaikka poliisin sakotuskäytäntö on muuttunut hivenen järkevämpään suuntaan, toivomisen varaa vielä on. Ainakin mun mielestä olisi ollut syytä nostaa alimpia sakkoportaita vain maltillisesti. Sen sijaan, kun ylitys muuttu törkeäksi - tyyliin viidenkympin alueella tutkaan yhdeksääviittä, niin mun mielestä ajo-oikeus pitäisi poistaa koko iäksi, tuomita auto tai mp valtiolle ja vielä päälle sellaiset sakot, että varmasti tuntuu. 

Eikä tässä vielä kaikki, ei lähellekään. Mutta muutamat asiat, jotka jotenkin eniten nyt huolettavat ja tällä hetkellä mielen päällä ensimmäisinä ovat. Kaikkineen siis asiat, jotka liittyvät 

1. koulutuksen huononemiseen/vaikeutumiseen  
2. sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. 

En lopulta osaa sanoa mitä tästä tulee. Voi toki olla, että nuo tyypit tekee tosi loistavaa työtä ja Suomen talous nousee suosta niin että kohina käy. Mutta jotenkin en vaan tämänhetkisten tietojen valossa jaksa uskoa siihen. Pikemminkin olo on sellainen, että kohta ei enää nenä pysy pinnalla. Aika näyttää kummin tässä käy.

Ruuan hinta-ale - hei nyt oikeesti !!

Kukaan ei ole varmasti välttynyt huomaamasta, että armaassa kotomaassamme on ruoka halventunut. Uutisia on tullut joka tuutista - ja ihan kyllästymiseen saakka. Mistä kaikki oikeastaan alkoi? Ja miksi? 

Ihan omakohtaisella tutkimuksella olen vuosien saatossa tullut siihen tulokseen, että "Lidl on halpa". Ne ryökäleet vielä sanovatkin sen suoraan. Viimeisen vuoden - puolentoista aikana myös asiakkaat eli ruokaostoksilla käyvät ihmisetkin ovat oivaltaneet tämän. Suunnilleen vuoden 2013 syksyllä aloin huomata jonojen Lidlissä pidentyneen ja että ostoskärryissä oli muutakin kuin saksalaista olutta ja vettä. 

Koska en usko, että uusia asiakkaita syntyisi tyhjästä olen nokkelasti päätellyt, että niitä tulee muista kaupoista - esimerkiksi K- ja S-ryhmistä. Kun asiakkaat lähtevät muualle, pitää kaupan ymmärtää reagoida. Hämmästyttävän kauan menikin ennenkuin kumpikaan kotoisista ryhmistämme heräsi. Taitaa olla vähän kansanluonteesta kiinni tuollainen sokeus kilpailutilanteen muutoksille; kaikki varmaan muistaa mitä Nokialle kävi. 

Nojoo, hintojen laskussa K oli pikkuisen edellä, mutta tyypilliseen tapaansa he eivät oikein osanneet ja ymmärtäneet käyttää momentumia markkinoinnissaan ja viime vuoden lopulla tehdyt hinnan alennukset jäivät vähän suutareiksi... ei niitä kovin moni varmaan merkille pannut.

Viime sunnuntaina sitten S-ryhmä ja Taavi Heikkilä repäisi. Tuo uutinen tosiaan räjäytti pankin. Ajatuksella rakennettu markkinointi ja viesti. Hivenen kömpelö toki, mutta mitäs nyt täällä sarvikuonojen maassa voisi muuta odottaakkaan, kun opetellaan tällaista mediamarkkinointia vielä.  Tänään tiistaina uutisoitiin, että Prismoissa ja S-marketeissa kävi maanantaina 100 000 asiakasta enemmän kuin tavallisesti ja myynti oli 20% suurempi. Juu, en epäile. Olihan tätä pohjustettu isolla joukolla kaikenlaisia hintakorivertailuja yms yms....

Mutta nyt, hei ihmiset, olettehan ymmärtäneet, että koko tämän operaation juju on sama kuin tuossa itäisessä naapurissamme toteutettava julkisuuspropaganda erään sodan suhteen.  Tarkoituksena ei ole myydä tuotteita edullisemmalla hinnalla ja parantaa palvelua => parantaa asiakastyytyväisyyttä => saada lisää sitoutettuja asiakkaita ja kasvaa sekä kehittyä sitä kautta bisneksessä. Kaikista kauimpana totuudesta on T. Heikkilän lausuma: "halu auttaa suomalaisia vaikeina taloudellisina aikoina". Kyllä, ihmiset katsovat kaupassa hintoja tarkempaan, ja kyllä, sieltä löytyy alennuksia. Mutta kukas enää ottaa selvää, missä kaupassa oikeasti kannattaa käydä? 

Oivalsin haudatun koiran, kun kiertelin tänään kaupoissa tekemässä omia hintavertailujani. Hämmennyin siitä, kuinka vähän laskettuja hintoja pystyin löytämään, ja kuinka jotkut hinnat tuntuivat jopa nousseen. Valaistumisen hetki oli huomatessani, että banaanit olivat S-Marketissa 100% kalliimpia kuin viime viikon perjantaina: kyse on vain omien markkina-asemien puolustamisesta. Ei siis uuden luomisesta, kehittymisestä, kasvamisesta vaan ihan vain omien poteroiden pitämisestä, siitä ettei haluttaisi luopua saavutetuista eduista täällä pohjolan oligopoliassa.  Aiheuttamalla hintahämmennystä hämärretään asiakkaiden vähäinenkin ymmärrys oikeasta hinnasta. Jengi lähtee sen euro/kilo halvemman oltermannin perään - ja ostaa samalla sieltä kaupasta kaiken muunkin. Tällä koetetaan saada paikattua asiakasvuotoa sieltä bonus-plussa-plopplop pallojen kerhoista. Oikeastaan olen melko pettynyt, koska jollain kummallisella tavalla odotin, että tässä olisi ollut jotain ylevämpiäkin tavoitteita.